(July 6, 2010) On July 1, 2010, all Finnish citizens will have a legal right to access a 1 Mbps (megabit per second) broadband connection, reportedly making Finland the first country to accord such a right. The government has also pledged to make the minimum speed of connection 100 MBPS by 2015. (Finland Makes Broadband […]
Helmet-kirjastojen verkkosivustolla on ollut käytössä seurantateknologioita, joiden kautta tietoja esimerkiksi käyttäjän hakemista kirjoista ja muusta aineistosta on voinut välittyä sivullisille. HS
Sari Lindblom, rector of the University of Helsinki, has appointed Kimmo Tuominen as the national librarian, or the director of the National Library of Finland. The current holder of the position, Cecilia af Forselles, will retire on 1 July 2022. Kimmo Tuominen, Doctor of Social Sciences, Docent, currently serves as the university librarian at Helsinki University Library. He has a wide range of experience related to library organisations and the National Library of Finland, and holds several elected positions in the academic community and the library sector.
Biblioteken runtom i Finland utvecklar operativa modeller med hjälp av vilka biblioteken kan fungera som plattformar för deltagande, möten och en trygg diskussion. I riksdagens budgetbehandling anvisades en miljon euro för vidareutveckling och spridning av koncepten i statsbudgeten för nästa år.
Ilva J (2020). Kun open access tuli Suomeen – ja mitä sitten tapahtui. Tietolinja, 2020(2). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101283
Käsite ”open access” murtautui suomalaisen tiedemaailman tietoisuuteen vuosien 2003-2004 aikana. Se ei kuitenkaan ilmaantunut tyhjiöön, vaan elektroninen julkaiseminen ja julkaisujen avoin saatavuus oli tässä vaiheessa joiltakin osin jo arkipäivää. Käsite ei tullut Suomeen valmiina, sillä ymmärrys siitä mitä open access on ja miten sitä kohti pitäisi edetä on vuosien varrella muuttunut moneen kertaan. Tässä artikkelissa kartoitetaan avoimen julkaisemisen ensimmäisiä askeleita Suomessa ja tarkastellaan sitä, millaisia valintoja niiden pohjalta tehtiin.
"Kansainvälinen open access -liike syntyi 2000-luvun alkuvuosina usean eri kehityskulun summana. Kyseessä oli pohjimmiltaan ideologinen konstruktio, jolla oli taustaa sekä tieteellisen julkaisemisen että informaatioteknologian kehityksessä."
Biblio-sovelluksella asiakas voi hakea, tarkastella, lainata, lukea ja kuunnella kirjoja – sekä verkossa että offline-tilassa. Kirjaston digitaalisten kirjojen valikoimaan pääsee kirjastokortin numeroa käyttämällä. Kirjasto voi hallinnoida aineistovalikoimaa ja saatavuutta Axiell Median asiakasportaalissa.
Sovellus on ladattavissa AppStoresta ja Google Playsta, ja se toimii sekä iOS- että Android-laitteilla.
Kirjastoilla on paljon pohdittavaa tulevaisuuden suhteen. Monissa Euroopan, Aasian ja Lähi-idän maissa rakennetaan edelleen valtavia kirjastomonumentteja… Business Insider raportoi. Kuvat Georgia Tech Library.
Kellutus tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että tavara jää kirjastoverkon siihen toimipisteeseen, johon se palautetaan. On kiehtovaa, kuinka noin yksinkertainen muutos voi aiheuttaa niin suuria kokonais- ja kerrannaisvaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 250 000 euron avustuksen kansallisen e-kirjaston selvityshankkeen käynnistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on parantaa e-kirjojen alueellista saatavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta koko Suomessa.
Helsingin kaupunginkirjaston vetämässä hankkeessa selvitetään ja kokeillaan eri kumppaneiden kanssa uusia ratkaisuja liittyen digitaalisen kirjaston teknisiin, tekijänoikeudellisiin ja käytettävyyskysymyksiin. Lisäksi selvitetään, miten e-kirjastoasiassa voidaan tehdä yhteistyötä Kansalliskirjaston ja sen Finna-palveluympäristön kanssa.
HS 17.4.: Mielipide|Lukijan mielipide
Nyt tarvitaan valtakunnallinen e-kirjasto
Kotonaan pysyttelevät kansalaiset voisivat turvallisesti valita mieleistään viihdyttävää, sivistävää ja hyödyllistäkin lukemista laajasta valikoimasta.
Julkaistu: 17.4. 2:00
Olen aktiivinen perinteisen kirjaston ja puoliaktiivinen e-kirjaston käyttäjä. Varsinkin matkoilla e-kirjasto on ylivertainen tapa nauttia kirjallisuudesta: ei tarvitse raahata kilokaupalla paperia, ja käyttöliittymä on varsin toimiva, jos nettiyhteys on olemassa.
Ongelmana on kuitenkin aineiston rajoittuneisuus. Valikoima on suppea, ja ilmeisesti myös yksittäisen kirjan lainausoikeuksia on vähän.
Kirjasto on suomalaisen sivistyksen hieno ja kansainvälisesti arvostettu saavutus, joka e-kirjaston osalta toimii tehottomasti. On käsittämätöntä, että luonteeltaan etäisyyksistä riippumaton järjestelmä on rajoittunut seutukunnallisiin kuppikuntiin. Jokaisella itseään kunnioittavalla kuntaryhmittymällä näyttää olevan oma e-kirjastonsa, jonka kirjoja muiden kirjastojen asiakkaat eivät voi lainata. Tilanne johtaa tehottomuuteen, päällekkäisyyteen ja asiakkaan tyytymättömyyteen.
Alkuvuonna uutisoitiin, että tilanne korjattaisiin. Virustilannetta ajatellen olisi hienoa, jos korjaustoimet eli valtakunnallinen e-kirjasto olisi jo valmis. Kotonaan pysyttelevät kansalaiset voisivat turvallisesti valita mieleistään viihdyttävää, sivistävää ja hyödyllistäkin lukemista laajasta valikoimasta.
Ehdotan, että nyt kun kirjastot on suljettu ja asiantuntevaa henkilökuntaa on käytettävissä runsaasti, luotaisiin nopeasti valtakunnallinen e-kirjasto.
Jukka Järvisalo
Savonlinna
Maakuntien suurimmissa kaupungeissa kirjastohankintoihin käytetään vuonna 2020 keskimäärin kuusi euroa asukasta kohden.Suomen yleisten kirjastojen pitämän tilastotietokannan perusteella hankintamäärärahat eivät ole merkittävästi vähentyneet vuoden 2015 valtionosuusuudistuksen jälkeen.
Tilaston perusteella hankintoihin on käytetty vuoden 2014 jälkeen noin 23 miljoonaa euroa vuosittain. Vuoden 2018 hankintoihin käytetty summa nousi yhteenlaskettuna 24,2 miljoonaan euroon.
On kuitenkin huomattava, että paikoin hankintamäärärahoja oli supistettu voimakkaasti jo ennen uudistusta. Vaikka hankintamäärärahat valtakunnantasolla nousivatkin vuodeksi 2018, rahaa oli silti vähemmän kuin vuonna 2010.
Patrik Harald
26.11.2019 09:13 Uppdaterad 26.11.2019 15:15
158
reaktioner
Dela på Facebook Dela på Twitter Dela på Linkedin Dela per e-post
Tre miljoner besökare och flera fina utmärkelser. Första året har varit en framgång för Helsingfors nya centrumbibliotek Ode.
Torsdag nästa vecka, den 5 december, firar Ode sin ettårsdag. Det nya centrumbiblioteket har varit flitigt besökt både av helsingforsare och av turister, som fascinerats över arkitekturen och det mångsidiga utbudet. Prognosen för första årets besökarsiffra var 2,5 miljoner, men den kommer att överskridas.
– Tremiljonersstrecket nås troligen just vid födelsedagen, säger Odes chef Anna-Maria Soininvaara i ett pressmeddelande.
Enligt biblioteket har omdömena överlag varit mycket positiva, men de könsneutrala toaletterna har varit föremål för negativ respons.
– Vi behåller de könsneutrala toaletterna, eftersom det är en princip som förverkligar våra jämlikhetsideal. De underlättar också toalettbesöken till exempel för föräldrar och barn.
I ett tidigt skede visade det sig att dörren i Odes södra flygel var för liten, men snart finns en ny dörr.
Ettårsdagen firas i arbetets tecken med ett mångsidigt program. Mer information finns på bibliotekets webbplats.
"Vapaakappaletyöasemat", osa artikkelia Työskentely kirjastossa | Kansalliskirjasto
Kokoelmiimme tutustuminen edellyttää joskus mikrofilmilukulaitteiden ja vapaakappaletyöasemien käyttöä. Joskus aineistoon on tutustuttava kirjaston tiloissa, joko lukusaleissamme tai kuunteluhuoneessa perinteisen kotilainauksen sijasta.
6.5.2010
(Ellibs Oy on osa Lingsoft-konsernia. Lingsoft Oy on täyden palvelun kielitalo. Tunnettua ja tunnustettua osaamista jo vuodesta 1986. Fred Karlsson, Mikko Koskenniemi.)
Nokia Innovation Mill -hankkeen vuosipäivänä esitellään tänään yrityksiä, jotka kehittävät Tekesin, Technopolis-verkoston ja useiden kaupunkien tuella tuotteiksi tai palveluiksi Nokian ideasalkusta vapautettuja innovaatioita. Yksi yrityksistä on Lingsoft
Lingsoft kehittää saneluntunnistusta älypuhelimiin Hankkeessa Lingsoftin tavoitteena on kehittää toimiva sanelun- ja puheentunnistus Push-to-Talk over Cellular (PoC)- ja muihin matkapuhelinympäristöihin. PoC-puheentunnistusta voivat hyödyntää kaikki ne, jotka työssään joutuvat sanelemaan, esimerkiksi lääkärit, lakimiehet ja huoltomiehet. Saneluntunnistuksessa sanelu puretaan automaattisesti tekstiksi puheteknologian avulla.
Kirjallisuuden alan järjestöt ovat huolissaan uuden hallituksen aikeista romuttaa kirjastolaki. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tarkoituksena on säätää laki, jolla lopetetaan kuntien lakisääteinen velvollisuus järjestää kirjastopalvelut. Alan toimijat vaativat, että kirjastojen olemassaolo, toiminta ja tulevaisuus turvataan jatkossakin lailla.
Netti-Nysse put the Web on wheels and took it to the people. The purpose of this mobile service is to encourage the residents of Tampere to start using the computer and the Internet and give them the initial guidance to be able to do that. Basic instructi
kirjasto ei enää tyydy "antamaan rahaa siitä, ettei ole estetty käyttämästä jotain ohjelmaa". Avoin lähdekoodi perustuu Internetin täysimittaiseen hyödyntämiseen ohjelmistokehityksessä: sen voima syntyy laajojen ihmisjoukkojen osallistumisesta prosessiin.
Verkkari - Helsingin yliopiston kirjaston verkkolehti. Ilmatieteen laitoksen kirjasto suljettiin 1.5.2009. Kirjaston aineistot siirretään Kumpulan tiedekirjastoon ja Varastokirjastoon. "Ilmatieteen laitoksen kirjasto ja Merentutkimuslaitoksen kirjasto toi
Nyt on aika toimia, toimia kaikki helsinkiläiset yhdessä. Innehåller bl a PRO VALLILAN KIRJASTO; Kokemuksia kirjastolautakunnan koillisen kierrokselta (Risto Kolanen 5.3.2010)
Kesäkuu 2010. "Helsingin kirjasto- ja kulttuurityöntekijät Jhl ry:n hallitus suree yhdessä yhdistysten jäsenten ja työkavereiden kanssa tietopalvelukonsultti Olli Alangon kuolemaa. Olli oli tärkeä toimija sekä kirjastossa että ammattiyhdistyksessä."
"Muistan itsekin käyttäneeni kirjastoautoa lapsena toisinaan, vaikka sivukirjasto löytyi Jyväskylässä kohtalaisen läheltä. Jotain taianomaista ajoneuvon ja kirjojen yhdistelmässä oli – ja on vieläkin. Käyn viisivuotiaan tyttäreni kanssa välillä kirjastoau
Rakennuslehti 28.9.2011: "Helsingin kaupungin johtajisto on keskiviikkona 28. syyskuuta päättänyt järjestää kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun Töölönlahdelle rakennettavasta keskustakirjastosta. Kilpailu on tarkoitus käynnistää vielä tänä syksynä. Kirjaston rakentaminen voi alkaa vuonna 2015, ja sen odotetaan valmistuvan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin 2017. Keskustakirjaston laajuudeksi tulee noin 10 000 neliötä. Rakennuksen kustannusarvio on noin 70 miljoonaa euroa. Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu pohjautuu apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen johtaman työryhmän valmistelemaan hankesuunnitelmaluonnokseen. Kilpailun tulosten perusteella nykyistä suunnitelmaa täydennetään ja lopullinen suunnitelma viedään kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Arkkitehtuurikilpailu on osa Helsingin World Design Capital -vuotta. Arkkitehtuurikilpailun yhteyteen suunnitellaan kaikille avointa nimikilpailua, jolla keskustakirjastolle haetaan kirjastotoiminnan muuttuvaa luonnetta kuvaavaa nimeä. Keskustakirjastoa suunnitellaan Töölönlahdelle Makasiinipuiston ja Töölönlahdenkadun väliselle alueelle. Varsinaisen kirjastotoiminnan lisäksi rakennuksessa olisi tiloja tapahtumille, kaupunkilaisten omille projekteille ja osallistumiselle. Uuden keskustakirjaston vuotuisen kävijämäärän ennustetaan olevan 1,5 miljoonaa, jolloin päivittäisiä käyttäjiä olisi noin 5 000."
"Sähköisten kirjojen myynti ei ole edes yhtä prosenttia Suomen kirjamarkkinoista. Kustantajat syyttävät alhaista kysyntää, kuluttajat korkeita hintoja."
Paavo Arhinkäki Kirjastolehdessä 27.9.2011: "Fyysisen kirjan osalta kirjastoilla on vapaa lainausoikeus, mutta e-kirjat edellyttävät sopimusta tekijänoikeuksien osalta. Tavoitteena tulisi olla laajat yleisten kirjastojen ja oikeuksien haltijoiden raamisopimukset. E-kirjojen tarjonta kirjastoissa edellyttää myös kirjastojen riittävää resursointia ja kansallisia linjauksia."
9.1.2012 - Kirjastot haluavat olla mukana eReading-hankkeessa, koska sen piirissä etsitään keinoja tuoda e-sisällöt kirjaston asiakkaiden käytettäväksi, toteaa toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta. - Helsingin kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja edustaa tässä hankkeessa Suomen kaikkien yleisten kirjastojen näkökulmaa. Yhdessä Kansalliskirjaston kanssa haluamme edistää kotimaisten e-kirjojen tarjontaa yhteistyössä suomalaisten kustantajien ja kirjailijoiden kanssa, toteaa Nousiainen-Hiiri. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Otava, Talentum, Ellibs, VTT, Aalto Taik, Helsingin kaupunginkirjasto – yleisten kirjastojen keskuskirjasto sekä Kansalliskirjasto (FinELib-yksikkö). Testiympäristöjen perustaminen alkaa keväällä ja hankkeen tuloksista raportoidaan vuoden lopulla. Tietoa hankkeen edistymisestä saa muun muassa NextMedian verkkosivuilta.
Mitä keskustakirjasto voi tarjota luovien alojen yrittäjille? Keskustakirjastoon on suunnitteilla erilaisia pilottien ja prototyyppien testaamisen mahdollistavia ympäristöjä ja työkaluja, esim. living lab, fab lab ja pop-up-infopisteitä. Keskustakirjastoon on kaavailtu myös kaupunkitoimistoa, jonka työpisteet, kokoustilat, studiot ja ryhmätyöhuoneet voi varata etukäteen. ”Toivoisin, että keskustakirjasto tarjoaisi luovien alojen yrittäjille esiintulomahdollisuuksia, myös sellaisia mahdollisuuksia, että he voisivat yhdessä käyttäjien kanssa kehittää tuote- ja palveluvalikoimaansa. Kirjastohan tavoittaa suuren osan väestöä ja se on valtava Living lab-mahdollisuus yrittäjille”, sanoo projektikoordinaattori Hannaliisa Johnson Helsingin kaupungin elinkeinopalveluista. Katsele ja kuuntele lisää Hannaliisan ajatuksia keskustakirjaston Unelmaverstas –haastattelusarjan toisessa osassa!
Projektet Forskarnas röst och digitalt material utredde under 2011 det digitaliserade materialets betydelse för forskarsamfundet och utvärderade förhållandet mellan såväl digitaliseringsprocesserna, minnesorganisationerna (arkiv, bibliotek och muséer) som forskarsamfundet. Projektets infallsvinkel var i första hand den humanistiska forskningen och framförallt arkivens, men även de övriga minnesorganisationerna och forskarsamfundet togs i beaktande.
Meddelanden 2012-05-04 Regionförvaltiningsverket I Västra och Inre Finland "En jämlik tillgång till nätmaterial är ett sätt att förebygga intellektuell och digital marginalisering. Ett nationellt digitalt bibliotek som är tillgängligt för alla, finansiering av det digitala biblioteket och material på kundernas modersmål skulle behövas. "
Projektia toteutetaan mm. Greenwell Matongon yhteisökirjastossa Windhoekissa, Namibiassa ja Dar es Salaamin pääkirjastossa Tansaniassa. Tansanian kirjastopalveluiden johtaja Alli A. S. Mcharazo vieraili IFLA-konferenssissa Gothenburgissa 2010. Haastattelu on englanninkielinen Projektikoordinaattori Marjatta Lahti
Huomisen arki -toiminta on Helsingin kaupungin kirjaston sekä Pääkaupunkiseudun innovaatioyhteisöjen yhteinen aloite. Ensi vaiheen pilotissa ovat mukana Helsingin kaupungin kirjaston kohtaamispaikka@lasipalatsi sekä Culminatum Innovationin koordinoiman Metropolialuene yhteisen kehittämisagenda -projektin (METIKO) partnerit; Active Life Village, Forum Virium Helsinki, RFID Lab sekä asumisen, hyvinvoinnin ja digitaalisten sisältöjen osaamiskeskukset Culminatum Innovation Oy:stä. Em. toimijoiden ohella toiminta on avointa kaikille innovaattoreille ja yhteisöille. "Kokeilupisteverkoston uusin tulokas sijaitsee Tammisaaren kirjastossa, jonka Kokeilupiste, ruotsiksi Bibbalabbet, avautui tiistaina 23.4."
Metro.fi 4.3.14 Helsingin kirjastoista vastaava lautakunta haluaa edelleen saunan rahavaikeuksien kanssa kamppailevaan keskustakirjastoon. Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto esitti viime viikolla, ettei kirjastoon rakennettaisi saunaa. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti kuitenkin tiistaina, että se kannattaa saunan rakentamista Haaviston mielipiteestä huolimatta. Asian käsittely meni todella tiukalle. Saunasta äänestettiin, jonka jälkeen äänet olivat tasan 4–4. Tasatilanteessa varapuheenjohtaja Johanna Sydänmaan (kok) ääni ratkaisi asian saunaa kannattaneiden hyväksi. Keskustakirjaston hinnaksi on arvioitu 96 miljoonaa. Valtio on sitoutunut hankkeeseen toistaiseksi 30 miljoonalla.
Kimmo Tuominen, ylikirjastonhoitaja, professori, Helsingin yliopiston kirjasto: "Kiplingin runossa läntinen teesi ja itäinen antiteesi päätyvät veriveljeyden synteesiin. Myös tiedejulkaisemisen käytäntöjen tervehdyttäminen edellyttää kolmatta tietä tieteellisen kommunismin ja kapitalistisen julkaisuteollisuuden välissä. "Teknologisten ja sosiaalisten julkaisuinnovaatioiden lisäksi tarvitsemme etenkin tiedepoliittista kaukonäköisyyttä. Yliopistojen rahoitusmalliratkaisut eivät saa sementoida tiedejulkaisemisen nykymalleja ja pönkittää kohtuuttomasti jo ennestään vahvojen suuryritysten asemaa."
Mässpris till Arja Puikkonen litteratur Det största pris som utdelades under Helsingfors bokmässa, Kärleken till boken värt 8.500 euro, delades påtorsdagen ut åt författaren, läraren i ordkonst och biblioteksaktivisten Arja Puikkonen från Kyrkslätt. - Arja Puikkonen har länge och målmedvetet arbetat för att förstärka läsandet som hobbyverksamhet och att fördjupa läsandet i sin undervisning, sägs det i prismotiveringen. Puikkonen har publicerat fem böcker, av vilka de två senaste är barnböcker. Hon är grundande medlem i föreningen Bibliotekets vänner i Kyrkslätt. fnb (via http://arkivet.ksfmedia.fi/)
PDF-document containing the special anti-nuclear issue of Miljömagasinet, distriibuted at the European Social Forum in Malmö, September 2008. Articles by Ulla Klötzer, Birgitta Möller, Anneli Lundin on EURATOM and Lisbon; Per Hegelund on radioactivity in